maanantai 23. joulukuuta 2013

Hiippalakin arvoitus ratkeaa

Joulu on tullut, joulu on tullut, sen tietävät pentusetkin! Etsintäpartio chirpyläiset ovat panneet viisaat päät yhteen ja tonttulakin arvoitus on ratkennut. Tässä tämä kadonneen tonttulakin omistaja nyt on kaikessa komeudessaan.

 Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa kaikille!




Ja tontun porokoiraksi paljastuikin Teri-amstaffi!


torstai 19. joulukuuta 2013

Jouluntaikaa

Joulu lähestyy tohinalla myös tänne Perämeren pohjukkaan.  Pennut on sirutettu, rekisteröity ja eläinlääkäri ne tarkastanut. Mielestäni tärkein vaihe pentujen elämässä on edessä, sosiaalistaminen muihin lauman jäseniin. Tissit saavat pikku hiljaa jäädä taka-alalle ja aletaan elää ihan oikeaa elämää myös ruuan suhteen.

Mutta pikkuisia pentusia ihmetyttää, mihin on hiippalakin omistava tonttunen hävinnyt? Sitä joulunhahmoa on etsitty jo kaikkialta sisältä, eikä jälkeäkään ole näkynyt!





Vain ulkoa ei ole etsitty. Siispä etsitään myös sieltä. Mitä ihmettä! Tontulla on tullut niin kiire juosta piiloon, että lakin lisäksi sen tossut ovat pudonneet!





Myös Aikku-äiti osallistuu etsintöihin. Pitkän etsinnän jälkeen on pentusten luovuttava ajatuksesta löytää tonttu, mutta onneksi Chirpy-kennelissä on näitä muita avustajia. Niinpä muut koirulit lähtevät etsimään tonttua etäämpää, ihan Perämereltä asti.




Seuraava johtolanka löytyikin, tonttu oli kiireissään pudottanut myös lyhdyn. Mutta hui, mikä tuolla on? Voi, tonttu on tullut ratsastaen omalla porokoirallaan...mutta missä piileksii tonttu?

tiistai 10. joulukuuta 2013

Tonttulakin arvoitus

Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu...vaan eipäs nukukaan! Pienet tepastelijat olivat ihmeissään löydöksestään. Punainen hiipalakki, kuka täällä on hiippaillut nukkuessamme? Joukolla etsittiin tepastelijaa, jolle punainen hiippalakki kuuluisi. Ei jälkeäkään näkynyt omistajasta!







Tämähän on tietenkin joulunajan salaisuuksia, miettivät kolme kertaa neljä pientä tassunomistajaa. Parasta olla siis kilttinä. Hyvin kuuliaisesti pienet cavalier-pennut alkoivat maistella raakaa jauhelihaa piimällä höystettynä. Ainokainen prinssessa sai kunnian maistella ensimmäisenä. Hupsista, pitäähän pojillekin jättää!
Blenheim-mammanpoika ei niin välittänyt ensi ateriastaan, maito emon tisusta on paljon parempaa, tuumi se.






Joulu lähestyy pika vauhtia, nyt ollaankin ihan kaikki kiltisti, vaikka huoneen valloitus onkin alkanut!
Tontut ovat liikkeellä, ja joskus niiltä tipahtaa kiireissään tonttulakki päästään!


keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Pieniä tassuja siellä ja täällä

Oma pesä alkaa jo tuntumaan liian pieneltä asua siinä koko ajan. Jalka alkaa nousta ripeästi pesän yli ja tepastelut oman kodin ulkopuolella ovat alkaneet. Ollaan hyvää vauhtia kasvamassa ja valloittamassa maailmaa.
Aikku-äidin maito on niin hyvää ja riittoisaa, että pennut ovat kasvaneet todella huimaa vauhtia.
Viikonloppuna saadaan taas pieniä käsiä hoitamaan pentusia. Matolääkekin on popsittu, pahaahan se näytti äidinmaidon imeneelle olevan. Aloitellaan myös Itsenäisyyspäivän kunniaksi maistelemaan raakaa jauhelihaa kermaviilillä höystettynä.

Kaikki pennut varattu!

 VAPAANA! - koti löytynyt!

 Tässä ei enää kauan pysytä.

 Nuuskutellaan aluksi.

 Tuliko syötyä ihan liikaa?

 No tuli, en jaksakaan liikkua.