Pariskunta

Tässä on Rico:


Ja tässä on Lyyli:

Amstaffivauvat tekevät kovasti tuloaan. Lisäuutisia on luvassa sitten, kun synnytys käynnistyy ja pennut ovat maailmassa!

Amstaffipentuja heinäkuun lopussa

Lyyli, Chirpy Darling Mist, ja Rico, Chirpy Pavo, saavat pentuja heinäkuun lopussa.

Lyyli on ataxia-kantaja. Rico on ataxia-terve. Pennut luovutetaan syyskuun lopussa Kemissä ja mahdollisuuksien mukaan myös Kajaanissa.

Kasvattajaäidin helmoissa

Olemme viettäneet jo reilut kaksi viikkoa kasvattajaäitimme helmoissa, eikä meillä ole ollut yhtään ikävä omaa Nuppu-äitiämme. Meillä on ollut hirmuisen paljon opittavaa; oikeastaan koulutuntimme alkavat jo aamuisin kello seitsemän juoksemalla ulos pissille ja kakalle.

Rölli-cavalier leikittää meitä ja Pretty- ja Pii-cavalierit pitävät huolen murinatunneista. Sinkku-koikkeri opettaa meitä puolestaan olemaan riitelemättä. Se on oikea turvallisuuspoliisi! Joskus ärsyttää, kun se puuttuu juuri railakkaimpiin paineihimme – varsinkin, kun yksi on selättämässä toista!

Teri-mummon ympäristötunnit ovat tosi mahtavia. Silloin saamme juosta sen opastuksella pitkin rantaa rentukoiden sekaan ja voimme maistella samalla yhtä sun toista. Loistomummo! Kerran meidän päältämme kipitteli sisilisko. Se vähän kutitteli juostessaan selkämme päältä piiloon ottaessamme päivätirsoja.

Auton kyydissä olemme saaneet olla myös mennessämme sirutukseen 50 kilometrin päähän. Siellä olimme kaikki tosi reippaita.

Nuppu-emomme kävi tarkastamassa kasvuvauhtimme noin viikko sitten. Oi, olipa ihanaa päästä lutkuttamaan tissiä; vähän taisimme kyllä jättää pienet reiät, mutta se imemisen tunne... Aaaahhh!!!

Kohta joukkomme pienenee, kun ensimmäiset siskomme lähtevät omiin koteihinsa. Sitä ennen käymme vielä lääkärintarkastuksessa. Kasvattajaäiti lupasi mukaamme tuttua ruokaa 10 kiloa, ja olemmehan saaneet syödä nappuloiden lisäksi kalaa, riisiä, raakaa jauhelihaa ynnä muuta.

Kaikilla meillä on jo oma koti.

Merkkailua ja nuuskutusta

Nuppu-äidin käynti pentuaitauksessamme vain harvenee. Ja meillehän maistuukin oikeastaan jo paremmin kaikki muu kuin maito.

Olemme kaikki aika vilkkaita menijöitä, ja olemme juosseet kaksijalkaisten perässä ovesta avaraan luontoon! Siellä on paljon, paljon tutkimista. Nenämme tekee töitä koko ajan. On ihanaa haistella erilaisia hajuja. Osaamme haistaa, mihin Nuppu-äitimme on pissinyt, samoin kuin Riki-setämme merkkailutkin. Meistä on kivaa pissiä ulos. Jätämme näin omat puumerkkimme jälkeemme!

Aikamme touhuttuamme saatamme nukahtaa vaikka keskelle pihaa tai sitten noiden kaksijalkaisten syliin. Elämä on ihanaa.

Vielä yksi siskoistamme on vailla omaa mukavaa kotia.

Täältä tullaan, elämä!

Kasvattajaäiti kävi taas ihmettelemässä meidän nopeaa kasvuamme. Painomme nousee noin 100 grammaa päivässä, hui! Mutta kyllä meille ruoka maistuukin. Hampaamme iskevät kaksijalkaisten tassuihin, ja vähän väliä ne sitten päästävät korkeita ääniä. Se ottaa meillä korviin, ja puraisemme niitä vielä kovempaa, jotta ne olisivat hiljaa.

Saimme jokainen myös jotain keltaista pahanmakuista tahnaa kitalakeemme, yäk. Joistakin madoista puhuivat, eihän meissä sellaisia ole. Ainakaan tuon annoksen jälkeen.

Olemme aika lailla laajentaneet jo reviiriämme, ja osaamme karata aitauksestamme oven jäädessä auki. Täältä tullaan, elämä!

Yksi siskoistamme haluaa vielä oman kodin.

Maailmamme laajenee

Kaikki äänet, ja varsinkin hajut, ovat nyt tuttuja. Avasimme silmämme, ja voi, miten suuri kirsu äidillämme on!

Meitä on useita pieniä vipeltäjiä, ja osalla on jo oma koti tiedossa. Olemme olleet paljon noiden parijalkaisten olioiden sylissä. Meihin on moiskautettu märkiä pusuja, meille on lässytetty ja meitä on ihasteltu. Maitoravintolan lisäksi olemme saaneet maisteltavaksi eri makuista velliä. Ehkäpä siitäkin oppii ajan myötä pitämään... Osa meistä on vilkkaampia ja energisempiä. Luonteet alkavat erottua. Maailmamme laajenee.

Kuusi prinsessaa ja prinssi

Tänä vuonna pääsiäiskukko ei ihan ehtinyt munia Nupun myssyyn pääsiäismunia, vaan myssy joutui odottelemaan hieman pääsiäisen yli munia.

8. huhtikuuta oli se suuri päivä, jolloin Nuppu sai myssyynsä kaipaamansa munat - ja hienoja, pieniä amstaffinpentusia munista kuoriutuikin! Yllätys, yllätys, yksi ainoa prinssi sulostutti kuutta pientä prinssessaa. Voi, kun Nuppu-emo oli ylpeä esitellessään niitä kasvattajaäidille.

Nupun maitoravintola on avoinna yötä päivää, ja pentujen paino lisääntyy vauhdilla. Kaikki on niin kuin pitääkin; emo hoitaa pentusia hyvin, ja meille ihmisille jää aikaa vain ihastella tätä herkkää emon ja pentujen elämää.

Pentukyselyihin vastaa Ritva: puhelin 044-5847407.